Uskomatonta, muuta en voi sanoa! Tämä on kai nyt sitten sellainen paljon puhumani "suuri tipahdus". Olin nimittäin aivan puulla päähän lyöty, kun astuin aamulla vaa`alle, se näytti painokseni 46,1 kg! Haukoin ihan oikeasti vähän aikaa henkeäni ja piti vielä käydä siinä vaa`alla uudestaan, koska en ihan oikeasti voinut uskoa silmiäni. On se vain mystistä tämä painon kanssa pelailu... Painoin viimeksi näin vähän aika tarkalleen 6 vuotta sitten. Se on jopa hieman pelottavaa, nyt ei tarvitsisi enää paljon pudottaa eikä ainakaan tässä lähiaikoina. Voisin nyt kokeilla pitää painoa tässä, en siis vähään aikaan laihduttaa. Tosin ensi viikonlopun jäljiltä en varmasti enää paina noita lukemia, joten aikamoista toiveajattelua taitaa olla ajatus siitä, että minun ei tarvitsisi laihduttaa... Tai siis eihän minun oikeasti tarvitsisikaan, mutta mutta... Tämä voisi kuitenkin olla sellainen paino, jossa minun olisi hyvä olla. Ihan toinen juttu on se, osaanko enää olla laihduttamatta. Jotenkin päähän on vain iskostunut sellainen malli, että aina voisi olla laihempi, ei se ainakaan haittaisi.

Tosiaan nyt olen siis painossa, jossa olen itseeni tyytyväinen. Piti oikein aamulla pysähtyä miettimään asiaa, sillä joskus olisin voinut antaa kuun taivaalta, jotta olisin painanut tämän verran. Ajattelin, että silloin olisin maailman onnellisin. Olenko minä nyt kuitenkaan onnellinen? Voisin sanoa, että tavallaan olen. En inhoa itseäni, olen omasta mielestäni kaunis. En tietenkään koskaan ole itseeni täysin tyytyväinen, mutta onko kukaan koskaan? On toki tavallaan väärin määrittää oma arvonsa ulkonäön perusteella, mutta en koe tekeväni niin. Haluan olla kaunis, kukapa ei haluaisi? Toisaalta muilta osin elämä ei ole sen helpompaa. Minulla on edelleen ihan samoja ongelmia, kuin ennenkin. Sitä vain jotenkin olettaa, että laihuus tekisi minusta myös paremman ihmisen, onnistuneemman tyttöystävän ja ihanemman kaverin. Näin ei kuitenkaan ole. Oikeasti tämä syömishäiriö rassaa minun ja V:n suhdetta ja muitakin ihmissuhteitani. Kaikki on vaan tavallaan päivä päivältä hankalampaa, vaikka luulen sen muuttuvan helpommaksi.

Tänään olen syönyt suurinpiirtein samalla tavalla kuin eilen pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta. Yritin kyllä lisätä syötävää määrää, mutta se on vaikeaa. En vain pysty. Pelottaa että lihon, vaikka mitään vaaraa ei ole! Rasittavaa. Täytyy yrittää, ehkä ottaisin jäätelöä :)