Aamulla heräsin (siis kun aamulla lopulta sain kiskottua itseni sängystä ylös) melkoisen muodonmuutoksen kokeneena. Maha oli jo ihan ok, vaikkakin olen edelleenkin turvoksissa/lihonut. Sain kuitenkin jo mahtumaan päälle mun "työfarkut" eli siis ne fakut, joita tuppaan yleensä aina pitämään töissä. Kyllä ne vähän vatsasta painoivat, ja muualtakin, mutta siis mahduin niihin. Se oli jo helpottavaa.

Vatsa toimii ihanasti, kiitos siitä Movicolille. Tänään otin kaksi annosta (aamulla ja nyt illalla päivällisen jälkeen) ja siitä nyt sitten pikkuhiljaa vähennän. Ei todellakaan ole tarkoitus ottaa mihinkään vakkarikäyttöön, sillä kyllähän mun maha ihan ok toimii, jos vain syön tarpeeksi hedelmiä ja kuituja. Mutta ehkä ei mikään huono idea esim. kavereiden kanssa vietettyjen mökkireissujen varalle tuo lääke, sillä mun maha jumii HETI, kun syön vähänkin eri tavalla. Ja sitten koskee ja turvottaa ja ahdistaa.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: Rasvaton mansikka-vanilja viili, omena (162 kcal)

Lounas: Kaura-ruispuuroa, omena (200 kcal)

Välipala: Cottifrutti, omena (191 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia, kurkkua, porkkanaa, 10 kalkkunaleikettä (263 kcal)

Iltapala: 5 luumua (120 kcal)

Yhteensä: 936 kcal

Mulla on ikävä äitiä. Äidilläkin on kuulemma ikävä mua. Mutta jotenkin tuntuu, ettei sillä sais olla, koska oon tällainen läski. En ansaitse mitään niin ihanaa kuin äiti. Vasta sitten kun oon laiha ja ihana, haluan halata äitiä ja olla äidin kanssa. Jutella ja jutella. Mun on niin vaikeaa puhua ylipäätään mistään mun tunteista, kun olen itseeni niin tyytymätön.