Taas yksi viikonloppu takana päin ja uusi työviikko edessä. Hieman blaah, mutta äkkiähän se sitten aina kuitenkin hurahtaa. Nyt ei tarvitse enää kuuden päiviäkään tehdä, joten illalla jää hieman enemmän aikaa koiran kanssa touhuiluun sekä tietenkin kaikkeen muuhunkin kivaan.

Eilinen oli kyllä taas niin outo päivä, että huh huh. Aamulla menin tosiaan jo seitsemään, eli herätyskello oli soimassa siinä viiden jälkeen. Kaiken lisäksi nukuin koko yön todella huonosti. Maha ei tietenkään toiminut aamulla, mutta siinä nyt ei mitään uutta ollutkaan. Töissä olin kuitenkin todella ihmeissäni, kun maha alkoi vihoittelemaan oikein olan takaa eli turvottelemaan ja kipuilemaan. Yleensä en pienistä hätkähdä, mutta eilen mahaan koski töissä niin paljon, että se haittasi ihan todella paljon myös töiden tekoa. Työkavereidenkin kanssa asiaa puitiin ja he alkoivat olla jo sitä mieltä, ettei vaan olisi umppari, kun noin kovasti koskee ja vielä tuohon oikealle puolelle. Itsekin jo hieman ehdin säikähtää, mutta onneksi kotiin päästyäni kipu alkoi hieman hellittää ja lopulta loppui kokonaan. Turvotus tosin vain paheni iltaa kohti ja maha näytti siltä, kuin olisin ahminut sisääni kokonaisen ruokakaupan. V:kin oli sitä mieltä, että ei se kyllä ihan mun masulta näyttänyt...

Ei siinä kuitenkaan vielä kaikki. Nimittäin juuri ennen, kuin olin lähdössä koiran kanssa lenkille/treenaamaan, masu päättikin tehdä jonkun ihme äkkikäännöksen ja alkoi kuin alkoikin toimimaan. Kiva sinänsä joo, mutta en ymmärrä miksi hitossa piti heittää ihan ripulille asti. Loppuilta pitikin sitten ravata vessassa ja esim. ulkoillessa ei ollut mikään maailman mukavin olo, kun tuntui koko ajan siltä, että vessaan pitäisi päästä. En vain niin tajua mun mahaa, mutta kaipa noilla syömisillänikin jotain osaa ja arpaa on tuohon vatsan kenkkuiluun. Että näin.

Eilen oli tosiaan myös karkkipäivä ja kävinkin sitten taas ostamassa osan pussista FilmTownista ja osan ihan Candy Kingejä tuosta meidäs S-Marketista. Ai että olivatkin hyviä karkkeja, varmaan paras pussi ikinä. Vaikka kaipa se vain aina tuntuu siltä :) Kun olin syönyt omat karkkini, ei ahmituttanut onneksi yhtään, vaikka ennen karkkipussin avaamista jouduinkin aika moneen otteeseen pakottamaan itseni pois jääkaapilta ja sohvallakin vain kiemurtelin tuskissani, kun teki vain niin helvetin paljon mieli syödä. Mitä vain. Onneksi V auttoi mua siinä, ettei antanut mun ottaa esim. sen karkkeja tai keksejä, vaikka olisin niitä ruinannut kuinka. Töiden jälkeen heti tosin otin vähän karkkia ja yhden keksin, mutta se ei vielä ollut ahmimista enkä siitä huonoa omaatuntoa pitänyt. Muuten kuitenkin söin koko päivän oikeastaan vain puuroa, hedelmiä ja sen semmoista, mitä nyt normaalistikin.

Tänä aamuna olikin sitten mukava herätä sellaiseen sopivaan nälkään eikä ahmimisen jälkeiseen ähkyyn. Mahakin toimi joten olo oli aamulla ihan ok eli vaa`allahan sitä sitten piti käydä, tottakai. Painoin tänään 44,4 kg mikä nyt ei ole mikään huipputulos, mutta ihan siedettävä kuitenkin. Edelleen kuitenkin vain odottelen niitä 43 -alkuisia lukemia ja tähtään tietenkin siihen 43:n pintaan. Niin se vain on, vaikka muuta haluaisinkin tännekin kirjoitella. Saa nyt nähdä, miten paino tästä kehittyy, tuloillaan ovat kuitenkin menkatkin, jotka nyt eivät ainakaan vaikuta painooni mitenkään imartelevasti. Täytyy vain yrittää jaksaa päivä kerrallaan, ruokailu kerrallaan. Yrittää syödä, mutta välttää itseinhosta johtuvaa ahmimista. Syömisen hallinnassa pitäminen on kuitenkin vaikeinta juuri silloin, kun oma paino ei miellytä ja haluaisi vain lyödä lopullisesti läskiksi. Ei omassa ihanne painossa ole yhtään vaikeaa olla ahmimatta tai syömättä ylipäätään -silloin tuntuu, että saa kaiken nautinnon ammennettu siitä hyvänolontunteesta, jonka oma kroppa itselleen antaa.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (279 kcal)

Lounas: Pinaattikeittoa, puolikas kananmuna (196 kcal)

Välipala: Porkkanoita, omena (188 kcal)

Iltapala: Jogurttia, 4 kiiviä, appelsiini, 3 pientä päärynää (359 kcal)

Yhteensä: 1022 kcal
Tein tänään tosiaan pinaattikeittoa, joka oli kyllä ihan syötävää, mutta olisi se kyllä voinut parempaakin olla :/ Johtuneeko siitä, että tein ilman rasvaa vai mokasinko jotenkin muuten, vaikeaa sanoa. Sainpahan kuitenkin edes jotain pientä vaihtelua ainaiseen puuron mussuttamiseen vaikka voin kyllä tunnustaa, että puuroa on tehnyt mieli ihan koko päivän. Onneksi sitä saa taas huomenna.