Eilinen päivä meni kokonaisuudessaan hyvin. Ainakin haluan uskoa näin. Aamulla siis oltiin koiran kanssa (vesisateessa) treenaamassa, josta suoraan kaahasin autolla kotiin, söin vähän ja kaahasin pikapikaa, kuitenkin hieman myöhästyen, työpaikan illanviettoon ja sauvakävelemään. Oli ihan mukava ilta, jopa se sauvakäveleminen. Oli hassua huomata, että olin yksi porukan paraskuntoisimmista ja reippaimmista kävelijöistä. Ja minä kun aina kuvittelen olevani se sohvaperuna! Mutta siis tosiaan kiidettiin parin muun kanssa lähes koko ajan edellä, ei edes hengästyttänyt tai tullut hiki, kun osa porukasta puuskutti naama punaisena monen sadan metrin päässä. Ehkä siis tosiaan tulee aika usein itsensä aliarvioitua, sillä kyllähän mä lenkkeilen päivittäin monta tuntia, vaikka muuten en liikuntaa juuri harrastakaan.

Sauvakävelyn jälkeen mentiin tosiaan sellaisella kodalle syömään. Tunnelmaltaan paikka oli oikein ihana ja iltakin oli mukava kaikin puolin. Syöminen kuitenkin ahdisti, sillä meille oli tosiaan valmiit annokset, jotka tuotiin pöytään. Höh. Olin jo ollut aika varma, että olisi saanut ottaa itse. Alkuruokana oli sellaista metsäsienikeittoa, joka oli kyllä todella hyvää ja mausta päätelleen kermaa ei ollut siinä keitossa säästelty. Söin kuitenkin sen keiton vielä ihan ok, pienen palan leipääkin. Maha kyllä tuli jo täyteen, sillä se alkupala vastasi melko hyvin mun normaalia ruoka-annosta...

Pääruuaksi oli loimulohta ja uuniperunaa. Annos oli VALTAVA. Peruna vielä meni, mutta se lohen kimpale oli sellainen, ettei kukaan esim. meidän pöydässä jaksanut sitä kokonaan syödä. Pieni helpotus siis siltä osin, vaikka jälkikäteen alkoikin harmittaa, että olisin voinut syödä siitä vieläkin vähemmän, kun kerran siihen oli tilaisuus. Kukaan ei siis olisi pahemmin kiinnitellyt huomiota. Vaikka typeräähän se on näin itseään soimata, ei aina voi olla tavoitteena mahdollisimman minimaalinen syöminen. Sanotaan näin, että se syömäni määrä oli sellaista tervettä ja normaalia syömistä. Jälkiruokana oli vielä omaan makuuni todella iso  pala omenapiirakkaa, ja vielä erittäin hyvää sellaista. Söin sen kokonaan, ei siinä oikein muutakaan voinut. Syömisen jälkeen maha tuntui normaalia täydemmältä, mutta silleen kovin pahassa ähkyssä en ollut. En myöskään ollut syömisen aikana ahminut yhtään mitään, vaan kaikki mitä pistin suuhuni, pureskelin hyvin ja antaumuksella.

Olin siis autolla liikenteessä, joten alkoholia en illan aikana voinut ottaa. Ihan hyvä kai, eipähän ajanut sekään ahmimaan. Jatkoillekaan en sitten viitsinyt lähteä (ulkoiluvaatteissa...) joten kaasutin FilmTowniin ja ostin karkkipussiini täydennystä iltaa varten. Sitten suunnistinkin kotiin V:n kainaloon katsomaan Lostia ja nautiskelemaan karkeista :) Missään vaiheessa ei tehnyt mieli ahmia ja se oli kyllä todella vapauttavaa. Jotain kertoo sekin, että kun tulin kotiin, niin V oli leiponut ässiä, joita maistoin yhden, mutta en enempää. Samoin illalla karkkien loputtua en alkanut ruinaamaan V:n karkkeja tai edes yrittänyt mennä jääkaapille etsimään lisää nassutettavaa.

Tämä päivä on ollut hyvin normaali, siis tarkoitan nyt lähinnä tuota syömistä. Toki söin eilen enemmän, kuin koskaan "normaalitilanteessa" antaisin itseni syödä, mutta päätin, että en anna sen vaikuttaa tähän päivääni. Jatkan vain normaaliin tapaan, tuskin olen mihinkään paisunut. Ainakin toivon niin. Kyllähän sen ravintola illallisen jälkeen olisi voinut olla kotona loppuillan syömättä yhtikäs mitään, mutta lauantai on kuitenkin mun karkkipäivä, jota odotan käytännössä koko viikon, joten olin reipas, ja pidin karkkipäivän eilen kaikesta huolimatta. Tänään en sitten vaa`alla käynyt itseäni kiusaamassa, maha on kyllä ollut ihan ok, joten saa nähdä, miten huomen aamulla käy. Lauantaina painoin tosiaan vielä 43,4 kg ja toivon kovasti, että painan samansuuntaisia lukemia edelleenkin.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), jogurttia (309 kcal)

Välipala: Omena, päärynä (86 kcal)

Lounas: Maissintähkä, omena, pala sipulia (198 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia, porkkanoita (256 kcal)

Välipala: Porkkana (35 kcal)

Iltapala: 5 kiiviä, jogurttia (204 kcal)

Yhteensä: 1088 kcal
Tuntuu, että olisin koko päivän vaan syönyt, vaikka kalorit ovatkin ihan normitasoa. Päivällä käytiin tosiaan nuotiolla eväiden kanssa ja kun V paistoi makkaraa, paistoin minä maissintähkää. Ja oli hyvää :) Kyllä nämä dagen efterit menevät paljon helpommin tällaisissa fiiliksissä, mitä sitä nyt turhaan itseään soimaamaan ja sättimään, sillä eihän se mitään auta. Vaikka ei siinä, merkittävä ero viime lauantain ja eilisen välillä oli nimittäin se, että eilen söin vain normaalia enemmän, mutta viikko takaperin minä ihan oikeasti ahmin. Ja siitä ahmimisesta se morkkis, pahaolo ja ahdistus tulee, ei satunnaisesta hillitystä herkuttelusta tai ravintolassa käymisestä. Tuo on oleellista muistaa ihan jatkonkin kannalta.

Huomenna pyörähtää taas käyntiin uusi työviikko, joka huipentuu perjantaina, kun lähdemme kavereiden kanssa mökkeilemään. Huh, edelleen reissua odottaa kuin kuuta nousevaa ja silti sisällä velloo sellainen pelko ja ahdistus. Jotenkin mun vain pitää ohjelmoida itseni niin, että en olisi sen reissun jälkeen itsetuhoinen ja itsesäälissä rypevä, vaan että jatkaisin siitä vain normaalia syömistä ihan kuin mitään ei olisi tapahtunut ja käyn sitten vaa`alla joskus pitkän pitkän ajan päästä, kun maha on tasoittunut. Olisikin noin helppoa.

Nyt on koko illan pukannut kamalaa migreeniä päälle, joten taidan ottaa vielä yhden särkylääkkeen ja mennä nukkumaan. Jospa se siitä menisi ohi ja aamulla olisi taas hyvä olo. Ihan kaikin puolin.