Voih, ällötän itseäni. Maha on turvoksissa kuin kuukautisten aikana konsanaan ja kaikki housut tuntuvat kiristävän päällä :/ Hyihyihyi en kestä näitä läskejä. Aamulla menin vaa`alle toiveikkaana, mutta paino oli edelleenkin suurin piirtein eilisissä lukemissa, eli 44,6 kg. Ja jos tämä olo jatkuu, niin tuskin huomennakaan mitään sen suurempaa pudotusta on luvassa. Loistavaa. Kaiken lisäksi olen edelleen jotenkin flunssainen ja töissäkin olin jotenkin ihan maassa ja väsytti ihan koko ajan. Tuntui, kuin olisin ollut vain varjo itsestäni ja kaikki tuntui muutenkin menevän ihan pieleen. Taas tuli sellainen olo, että hitto vie minä en jaksa.

Onneksi piristyin vähän kun pääsin kotiin ja V:n kainaloon. Se helpottaa aina. Kaupassakin oli jotenkin todella kivaa ja olin yllättävänkin hyvän tuulinen. Koirankaan kanssa ei tarvinnut enää töiden jälkeen lähteä lenkkeilemään, koska heräsin aamulla normaalia aikaisemmin ja heitimme sellaisen puolentoista tunnin lenkin ennen töihin lähtöäni. En normaalisti pysty aamulla yhtään mihinkään, mutta lenkillä oli yllättävänkin kivaa -voisi melkein ottaa tavaksi? Pelkäsin kyllä, että en millään jaksa lenkkeillä ilman aamupalaa, mutta jaksoinkin oikein hyvin ja aamupala maistui ihanasti, kun oli käynyt ennen sitä vähän ulkoilemassa.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (284 kcal)

Lounas: Elovena Hetki -puuro, viili (220 kcal)

Välipala: Appelsiini, päärynä (104 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia, porkkanoita (189 kcal)

Iltapala: 70 g lakritsi turkinpippureita (266 kcal)

Yhteensä: 1063 kcal

Pidin kuin pidinkin nyt sitten tuon mini-karkkipäivän, vaikka en tavallaan kokenutkaan sellaista ansaitsevani, koska olen tällainen valas. Mutta kun sain nuo kalorimäärätkin pysymään "sallituissa rajoissa" niin annoin sitten lopulta periksi -oli tosiaan töissäkin sen verran raskasta jne. Yritän kovasti hokea itselleni, että ei kroppa tee eroa siitä, tulevatko kalorit karkista vai hedelmistä, mutta silti tuntuu siltä, että lihon juuri sen takia, että sallin itselleni jotain HYVÄÄ.

Nyt nukkumaan nälkäisenä, huomenna jatkuu tuon painon jännittäminen. Pakko sen on jossain vaiheessa alas tulla, pakkopakkopakko. Mulla kohta synttäritkin, enkä kestä, jos olo on tällainen :/ Haluan vain painaa sen 42,9 kg. Olla ihana ja pieni. Laiha.

Olen pahoillani siitä, että jutut eivät juuri nyt ole kovin parenemismyönteisiä, mutta sille ei vain voi mitään. Totta helvetissä haluaisin parantua tästä paskasta, mutta välillä se vain tuntuu liian ahdistavalta ja pelottavalta. Kun voinko muka koskaan parantua ilman, että myös lihoisin?