Edelleen vain jatkuu sellainen epätodellisen hyvä olo. Päivät menevät töissä nopeasti, työ sujuu ja syömistäkin mietin huomattavasti vähemmän, kuin aikaisemmin. Töissäkin ruokatauko vain tulee, eli en odota sitä kuin lapsena Joulupukkia. Samoin en ole jokaisen syömiseni jälkeen masentunut sen takia, että seuraavaan syömiseen joutuu odottamaan taas jonkin aikaa. Ihanan terveitä ajatuksia. Määrällisesti ja myös laadultaan syön kyllä ihan sitä samaa kuin ennenkin, mutta lasken paljon löysemmin ja käytän suunnitteluun huomattavasti vähemmän aikaa. Parasta on kuitenkin se, että minusta on ihanaa olla ajattelematta syömistä sen kummemmin. Ennen se oli lähinnä ahdistavaa.

Paino oli tänään tasan 43 kg. Että ei se ole mihinkään muuttunut, vaikka nyt olenkin syönyt enemmän ja vapaammin kuin aikaisemmin. Jospa sitä joskus oppisi. Maha on ollut melkoisen kipeä ja sekaisin, mutta ainakin toimii. Just nyt taas tuntuu turvottelevan, mutta pääsääntöisesti olen pitänyt siitä, mitä peilistä näkyy. Se on ihana tunne. Fyysisessä mielessä olen myös jaksanut ihan yllättävänkin hyvin, sillä ennen kuuden päivät töissä olivat yhtä kidutusta, mutta nykyään minulla on viimeisenä tuntina vain sellainen normaali nälkä. Lenkkeilläkin olen jaksanut todella hyvin, tänäänkin töiden jälkeen nappasin vain omenan ja lähdin suorilla koiran kanssa pihalle pariksi tunniksi. Olihan mulla nälkä joo sen jälkeen, mutta ei sellainen ylitsepääsemätön. Vielä jonkin aikaa sitten olisin varmaan pyörtynyt kesken kaiken heikotuksiini. Tiedä sitten onko tuo hyvä vain huono asia? En nimittäin halua, että kroppa tähän syömismäärään olisi tyytyväinen...

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (277 kcal)

Lounas: 3 kiiviä + rasvatonta viiliä (190 kcal)

Välipala: Päärynä (58 kcal)

Välipala: Omena (54 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + mustikoita, omena (186 kcal)

Iltapala: Vesimelonia (252 kcal)

Yhteensä: 1017 kcal

En ole kyllä alkuunkaan tyytyväinen mun syömisiin, mutta mitenkään tarkoituksella en ole tänäänkään itseäni hetkeäkään nälässä pitänyt, nytkin masu tuntuu ihan täydeltä, vaikka iltapala odotteleekin Greyn anatomin alkamista. Vesimelonin kävin oikein pitkän matkan päästä hakemassa, kun teki niin älyttömästi mieli. Eilen olisin halunnut jo sitä illalla nassuttaa, mutta kun kaupassa ei ollut yhtään kelvollista palaa. Meinasi siinä jo ilta melkein olla pilalla, mutta onneksi sain ajatukset kasaan ja söin sitten muuta. Mutta näköjään on edelleen ihan hiton vaikeaa, kun suunnitelmat eivät pidäkään.