Pitkästä aikaa taas sellainen olo, että en mä nyt ihan toivoton tapaus ole :) Eilen oli nimittäin koulutus ja heti kun menimme saliin istumaan, huomasin edessäni hienot kattaukset. Eli näköjään edessä olisi oikein kunnon lämmin ruoka, vaikka minä juuri olin vannonut itselleni, että en syö mitään. Ahdisti aika paljonkin siinä luennoinnin lomassa kyseinen asia, mutta olo helpottui heti, kun huomasin ruuan tarjoiltavan seisovasta pöydästä. Nimittäin pahinta mitä tiedän on se, että eteen tuodaan valmiiksi täytetty lautanen. Kun pahin stressi ruokailun suhteen sitten lähti helpottamaan, niin itse ruokailu sujui oikeinkin mallikkaasti; otin lautaselle kahta eri salaattia (toinen vielä sellaista ruokaisampaa, sisälsi mm. kylmäsavuporoa, leipäkuutioita ja juustoa), lämpiä kasviksia sekä pienen palan lihaa. Eikä ahdistanut yhtään. Ahdistavat ruuat skippasin tylysti, mutta pystyin kuitenkin syömään vaikkapa sen ruokaisamman salaatin ilman omantunnon tuskia. Ja kun illalla saavuin kotiin, niin en sortunut ahmimaan. Hyvä minä!

Aamulla tuntuikin taas siltä, että pahin läskiahdistus on ohi. Voipi olla tosin ihan korvien välissä tämä asia, mutta peilistä näytin ainakin olevan ihan jees. Töissä päivä meni hyvin, töitten jälkeen lähdin suoraan lenkille ja lenkin jälkeen sitten antaumuksella syömään ja lukemaa päivän sanomalehti. Näitä elämän pieniä nautintoja :) Tosin lenkillä oli kyllä melkoisen törkeä nälkä jo, mutta jaksoin kuitenkin paremmin, kuin ruuan jälkeen täydellä mahalla. Ja ainahan se on kivempi rojahtaa kotiin, kun ei tarvitse enää lähteä mihinkään.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: Kaura-ruispuuroa + mustikoita, omena (186 kcal)

Lounas: Kaura-ruispuuroa, kurkkua (120 kcal)

Välipala: Appelsiini, omena (123 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + mustikoita, kurkkua, porkkanaa, lanttua (289 kcal)

Iltapala: 70g hedelmäturkinpippureita (270 kcal)

Yhteensä: 988 kcal

Huominen vielä töissä, niin olis viikonloppu. Hitsi vie, haluaisin niin paljon tämän viikonlopun onnistuvan! Miten voisinkaan pitää karkkipäivän ilman ahmimista? Pystyinhän minä siihen ennenkin, mutta nyt se vain tuntuu niin vaikealle, kun kontrolli ei vaan pelaa.