Nukuin viime yönä 13,5 tuntia! Jo kuudelta väsytti ihan hulluna ja kinusin V:ltä, että mentäisiin nukkumaan. Katsottiin sitten kuitenkin pari "rästiin" jäänyttä jaksoa Greyn Anatomiaa ja Pakoa, jonka jälkeen lueskelin vielä sängyssä Don Rosaa. Puoli yhdeksältä olin kuitenkin jo sen verran väsynyt, että oli ihan pakko rueta nukkumaan. V tuli vähäksi aikaa mun viereen kellimään ja nukahdin heti. Jospa tänään sitten jaksaisi vähän pidempään valvoa...

Ulkona on niin märkää ja epämiellyttävää, ettei tänään käyty koirankaan kanssa ulkona kuin pyörähtämässä. Muuten onkin ollut ihan ok päivä, käytiin shoppailemassa kotiin kaikkea ihanaa ja kestän taas fyysistä ulkomuotoani. Tosin huominen uusi vuosi vähän ahdistaa, koska en halua syödä mitään herkkuja tai ylipäätään juhlia sitä mitenkään. En vaan jaksa. Yritän usuttaa V:n jonnekin pois minun "the tylsimyksen" luota, mutta se kuulemme haluaa kans olla ihan vaan kotosalla. Ruokakaupassa yritin tänään sitä patistaa ostamaan huomiseksi herkkuja, koska ei sen tarvitse olla herkuttelematta sen takia, että minä olen tällainen vammainen. Mutta V vaan ihmetteli, että miks muka huomenna pitäisi ihan välttämättä syödä herkkuja. No ei tarvitsekaan, ajattelin vaan.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: Kaura-ruispuuroa + mustikoita, omena, 2 luumua (281 kcal)

Lounas: Kasvissosekeittoa, 5 porkkanaa (274 kcal)

Välipala: Omena (105 kcal)

Iltapala: Lakritsiturkinpippureita (370 kcal)

Yhteensä: 1030 kcal

Lopetin tänään Movicolin ottamisen, koska maha toimii ja eiköhän kaikki jouluna syöty ole tullut jo ulos mua enempää saastuttamasta. Lisäksi masu on taas ok, noin niinkuin ulkoisestikin. Illalla kun rupesin nukkumaan oli nälkä ja nautin siitä tunteesta todella paljon. Ja kun tänä aamuna kävin koiran kanssa pihalla, niin oli niin niin heikko olo. Ai että. Haaveilen sairaanloisesti siitä, miten laihdutan itseni takaisin alle 43:n ja sitten teen kaikkea kivaa. Kutsun kavereita viikonlopuksi ja silleen. Oon sairas. Yöllä näin taas unia syömisestä, ne eivät lopu ikinä.

Äiti soitti eilen ja sanoi, että oli itkenyt 2 tuntia putkeen, kun me oltiin lähdetty sieltä. Sille oli tullut niin ikävä ja sitä oli vielä harmittanut, kun joulu meni niin äkkiä ohi. Voih, mäkin ikävöin äitiä. Haluaisin olla siellä. Ja silti en voi, koska en osaa syödä siellä niinkuin täällä kotona. Siellä en voi pitää kontrollia.

Minä menen sinne takaisin vasta, kun olen laihtunut tarpeeksi.