Paino laskee kuin lehmän häntä, tänään se oli 44,4 kg. Tottakai siitä riemastuin, mutta toisaalta se on aika pelottavaa. Olo oli taas aamulla aika kaoottinen, kun jalat tuntuivat raskailta kuin tukit ja päätä koski ja huimasi. Piti ihan kirjaimellisesti herätä syömään, vaikka olisi vielä nukuttanutkin. Koiran kanssakin ulkona oli kiire sisälle, teki niin paljon mieli sitä ruisleipää! Rasvaa vetelin leivän päälle oikein kunnolla ja lisäsin taas aamupalan muutaman porkkanan, mutta nälkä ei lähtenyt niillä yhtään mihinkään. Menin vähäksi aikaa vielä sänkyyn kellimään, taisin vähän nukkuakkin. Kohta kuitenkin nousin taas syömään, oli vain pakko. Hassua, miten koko ajan voikin olla nälkä! Mitähän sitä on tullut elimistölleen tehtyä...

Kun sain taas syötyä, ajattelin lähteä koiran kanssa tuonne pakkaseen lenkkeilemään, olisi sitten ohi sekin. Pakko sanoa, että kyllä se syöminen jotakin auttoi, koska lenkkeillessä jalat alkoivatkin yhtäkkiä toimia ja sellainen monta päivää vellonut voimattomuus katosi. Lenkillä oli siis jopa kivaa, vaikka koti kohti mentäessä kylmä olikin melkoinen! Täytyy siis muistaa jatkossakin yrittää syödä aina ENNEN lenkkiä, eikä lenkin jälkeen -silloin ehkä siellä jaksaakin tehdä muutakin kuin kiukutella. Toisaalta taas kiusaus on melkoinen jättää syöminen lenkin jälkeen, jolloin sen saisi ikäänkuin palkinnoksi.

Vaikka olo jo kertaalleen parantui, on se nyt taas jotenkin nuhjuinen; väsyttää ja paleltaa. Voi johtua hyvinkin tuosta eilisestä illasta (eli alkoholista) taikka ihan vain tuosta pakkasesta. Tai sitten en vai syö tarpeeksi. Lupasin kyllä tänään tsempata syömisten kanssa, sillä tässä voi kohta käydä niin, etten jaksa enää yhtään mitään. Silti sen tietyn kalorirajan yli syöminen tuntuu pelottavalta ja ahdistavalta. Jotenkin olen vain urautunut sellaiseen ajattelumalliin, että yli rajan saa syödä vain karkkipäivinä. Hmmm, olisikin sellainen, tältä viikolta se jäi välistä :/ Eniten kuitenkin inhottaa se, että tiedän painon taas nousevan ensi viikolla, koska maha stressaa koulusta eikä toimi. Siksi syömisten lisääminen on entistä vaikeampaa.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 ruisleipää (kinkkua + levitettä), jogurtti, 3 porkkanaa (316 kcal)

Välipala: All Bran Plus -muroja + rasvatonta maitoa, omena (250 kcal)
Ruoka: 4 kalapuikkoa, ketsuppia, kurkkua, omena (310 kcal)

Iltapala: Jogurttia, 3 porkkanaa, persikka-passion Bona (219 kcal)

Yhteensä: 1095 kcal
Voih, liian vähän. Miksi sen pitää olla niin vaikeaa syödä enemmän? Mietin tässä sitäkin, johtuuko tämä pääkipukin sittenkin liian vähäisestä syömisestä, eikä kipeistä niskoistani, joiden takia olen huomenna hierojallekin menossa. Tiedän kyllä sen, että jos syön liian vähän, päätä alkaa särkeä, mutta yleensä se ilmenee vain silloin, kun ei ihan oikeasti ole syönyt tai aterioiden välillä on liian pitkä tauko. Toivottavasti ensi viikolla menisi paremmin syömisten kanssa. Esim. tiistaina ollaan menossa mummolaan syömään, joten siellä olisi esimerkiksi hyvä mahdollisuus ihan oikeasti SYÖDÄ.