Eilen ilta menikin sitten tosiaan vessassa ravatessa, maha oli siis ihan kuralla, ja arvelutti jopa rueta nukkumaan. Sain kuitenkin nukuttua ihan hyvin, vaikka aamulla ensimmäisenä piti taas rynnistää vessaan... Oli siis sanomattakin selvää, että vaa`allakin vierailin ja päällimmäisenä mielessä oli vain toive siitä, että paino olisi edes 43-alkuinen. Helpotus ja riemu olikin siis suuri, kun vaaka näytti painokseni 42,9 kg joka siis on kaikin puolin sellainen paino, jossa viihdyn ja joka minulle (ainakin tällä hetkellä) riittää aivan hyvin. Jokainen voi siis kuvitella, miten nätti tyttö peilistä on tänään katsellut takaisin ;) Ihana olo siis kaikin puolin, mikä on tietenkin heijastunut myös hyväntuulisuutena ja töissäkin päivä meni nopeasti. Mutta ennen kaikkea olen siis helpottunut. Tuntuu kivalle olla taas pitkästä aikaa painoonsa ihan oikeasti tyytyväinen, vaikka toisaalta hermittaakin jo etukäteen, että ensi viikonloppu tulee syömisen osalta olemaan herkuttelua herkuttelun perään. Noh, täytyy vain jaksaa uskoa siihen, että kyllä mä siitäkin reissusta palaudun ja painan tämän verran sitten taas jonkin ajan päästä.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), jogurttia (309 kcal)

Lounas: Elovena Hetki -puuro, viili (220 kcal)

Välipala: Omena, appelsiini (110 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia, omena, päärynä (224 kcal)

Iltapala: Porkkanoita, Bona päärynä-mango (174 kcal)

Yhteensä: 1037 kcal

Enää tosiaan muutama päivä ennen sitä mökkireissua, ai että kun en jaksaisi odottaa. Tänäänkin Lidlissä oikein ihastelin sellaista isoa maitosuklaa -levite purnukkaa ja ajattelin, kuinka saan sellaista viikonloppuna. Kai se on ihan luonnollistakin, en vain kestä sitä, jos ahdan herkkuja itseeni pakonomaisesti. Se ei enää ole edes kivaa. Ylensyönnistä en aio tosiaan itseäni tuolla mökkireissulla rankaista, mutta ahmimisesta tulee aina sen verran paha olo sekä henkisesti että fyysisesti, että sitä ei voi kyllä katsella läpi sormien. Vaikka siis kuinka yrittäisi. Täytyy vain yrittää keskittyä kavereiden kanssa olemiseen ja heidän seurastaaan nauttimiseen ja unohtaa koko hemmetin syöminen. Ei kai se ihan mahdotonta voi olla?