Kyllä tänään vain on ollut parempi päivä :) Hyvä niin, ei tuollaista eilistä oloa pidempää jaksaisikaan. Aamulla kävin vaa`allakin ja paino oli 43,9 kg. Ihan ok siis, vaikka pikkuisen harmittikin. Kyllä mä vaan jaksan olla hankala. Kai se vain on jokin psykologinen juttu tuo paino, koska paino, johon olisin ollut tyytyväinen, on 43,7 kg. Olen niin niin niin naurettava, mutta en ihan oikeasti voi sille mitään. Kun ihan niinkuin noilla kahdella painolla oikeasti jotain merkittävää eroa olisi.

Töihin en oikein meinannut evästä keksiä, joten aamulla nappasin mukaan All Braneja siinä toivossa, että voisin pihistää työpaikan jääkaapista rasvatonta maitoa niiden kaveriksi. Epäilin aluksi niiden ruokaisuutta, mutta osoittautuivat oikein kelpo lounaaksi nuo murot ja pitivät nälän poissa yllättävän hyvin! En tiedä sitten, oliko sillä osuutta asiaan, että menin syömään melko aikaisin (eli pahin nälkä ei ehtinyt puskea päälle), mutta jatkoa ajatellen hyvä muistaa tuollainen eväs -mahdollisuus töihin. Päivästä teki kieltämättä helpomman myös se, että uskalsin kerrankin ottaa töihin ruokaa edes pikkuisen suuremman kalorimäärän edestä. Huomenna täytyy tehdä samoin, sillä jos edes pikkuisen paremmin jaksaisi, niin se olisi jo paljon minulle.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 ruisleipää (kinkkua + levitettä), jogurttia (309 kcal)

Lounas: All Bran Plus -muroja + rasvatonta maitoa, päärynä (238 kcal)

Välipala: Cottifrutti, omena (144 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia ja mansikoita, appelsiini (245 kcal)

Iltapala: Porkkanoita (112 kcal)

Yhteensä: 1048 kcal

Rupesin tänään oikein pohtimaan, että hitto vie miten paljon mun ihan oikeasti tuleekaan syötyä kasviksia, vaikka en edes syö määrällisesti paljoa -noin niinkuin johonkin normaalisti syövään verrattuna. Kun puoli kiloahan suositellaan päivässä syötäväksi ja mulla esim. tänään on kasviksia matkannut mahaan n. kilon verran, eli tuplamäärä. Kai se on ihan vain positiivinen juttu, helpottaa suoliston toimintaa ja kyllähän noista vitamiineja ja hivenaineitakin saa. Joskus vaan tuntuu, että kyllä mun pitäisi ihan oikeasti syödä enemmän proteiini ja rasvaa, sillä vaikka maha onkin ehkä täynnä (ei siis tietyllä tavalla nälkä ollenkaan) niin silti olo voi olla todella heikko ja hutera. Eli energiaa ei vain yksinkertaisesti tule tarpeeksi, kun täytän mahaani porkkanalla ja kurkulla.

Huomiseksi tehtiin soijapihvejä, toivon mukaan onnistuivat ja ovat oikein maukkaita. Kovasti taas stressaan huomisesta työpäivästä, lähinnä omasta jaksamisesta sekä tietenkin niistä syömistilaisuuksista :/ Tänään sain vielä kuulla, että ollaan lähdössä työporukalla syömään eräänä lauantai-iltana tuossa huhtikuun aikana ja siitäkös alkoi ahdistus nousta pintaan. Voi vitsi miten toivonkaan, että en pääsisi sinne. Että näin. Vaikka ei siinä, eihän kukaan mua sinne pakota. Mutta silti sellainen olo, että jos jätän väliin, niin se ei todellakaan ole hyvä juttu, niinkuin ei olekaan. Mutta mutta ahdistaa silti ihan pirusti. Myös kavereiden kanssa suunnittelemaani mökkireissua pyörittelen päässäni ihan liiallisuuksiin asti, koska jo näin etukäteen pelottaa se olo, joka mulla on ahmimisen jälkeen. Puistattaa ihan ajatuskin. Jotenkin toivon siis, ettei sitäkään saataisi järjestettyä ja olenkin nyt vähän ollut passiivinen koko asian suhteen. Äh, inhoan itseäni! Vitun epäsosiaalinen paska!

Mutta miksi melkein kaikkeen "tekemiseen" pitää liittyä syöminen?