Olen ehkä sairaampi kuin uskoinkaan.

Kaverini soitti juuri, että huomenna voitaisiin nähdä porukalla, oltaisiin yötä, ehkä baareiltaisiin. Näkisin siis kahta ystävääni, joita en ole nähnyt reilusti yli kuukauteen. Ja mikä on ensimmäinen ajatukseni? Se oli huoli siitä, että milloinkas sitten saan syödä lauantai-karkkini, jos huomenna en ole iltaa kotona. Helvetinmoisen hyvä elämä mulla, huhhuh. Niin surullista, että voisin rueta itkemään.

Nyt olenkin sitten kauheassa tärinässä siitä, voinko syödä ne karkit jo tänään. Mun tekisi niitä ihan hitosti mieli, mutta omasta mielestäni en voi niihin koskea, koska huomenna voi mahdollisesti olla vaikka tarjolla jotain herkkua TAI voin muuten joutua syömään jotain sellaista ruokaa, joten en normaalisti suuhuni uskaltaisi laittaa. Että haluaisi pelata varman päälle, kituuttaa tämän päivän ja toivoa huomisen menevän ihan ok. Syöminen ahdistaa, juominen ahdistaa -ahdistaa kaikki. Pelkään alkavani ahmia, vaikka toisaalta tiedän, että pystyn sen jo yllättävänkin hyvin välttämään. Kuvittelen, että yhdessä viikonlopussa paisun muodottomaksi enkä enää ikinä laihdu takaisin. Tuntuu, kuin koko maailman tähtäisi siihen, että minä lihoisin ja sen takia minun tulee koko ajan taistella sitä vastaan. Pienkin virheliike, ja olen mennyttä. Lihon.

Ja silti minä vain laihdun. En hurjaa vauhtia, mutta tasaisen varmasti. Keskiviikon "painonnousukin" oli vain pieni poikkeama tilastossa, koska eilen painoin taas 43,7 ja tänään vaaka näytti jo 43,6 kg. Niin vähän, etten oikein itsekään sitä ymmärrä. Pelkään vain niin paljon pilaavani tämän kaiken, tämän vartalon, josta tällä hetkellä nautin niin paljon. Tänäänkin peili on ollut ystäväni, tunnen olevani kaunis.

En minä haluaisi enää laihtua. Tai milloinkapa sitä ei haluaisi, lähinnä minun ei tarvitsisi. Mutta on niin vaikeaa alkaa syödä paremminkaan, en minä osaa. Kaikki tuntuu niin vaikealta juuri nyt. Tiedän faktat, mutten usko niitä. Jatkan taistelua, yritän olla menettämättä kaikkea sitä, jonka eteen olen niin paljon tehnyt töitä. Ja silti sitä vain miettii, onkohan tämä nyt sittenkään kaiken sen arvoista, jonka olen jo menettänyt.

Tuntuu ihan siltä, että olisin saamassa jonkinmoisen paniikkikohtauksen. Ahdistus sisälläni vain kasvaa ja se johtuu osaltaan myös siitä, että minulla on nälkä. Nälkäisenä kun kaikki ongelmat tuntuvat tuhat kertaa pahemmilta ja räjähdän merkityksettömistäkin asioista. Nyt vaan ahdistaa, ahdistaa, ahdistaa! En tiedä, mitä teen lauantain karkeille. Milloin syön ne vain syönkö ollenkaan? Voinko syödä niitä tänään? Ei kai huomenna vaan ole ruokana pastaa ja vaaleaa leipää? Ahminko huomenna? Onko huomenna tarjolla herkkuja vai ei? Kuinka humalassa olen? Menetänkö kontrollin?

Haluaisin niin paljon syödä karkit tänään, mutta V haluaa katsoa jonkun paska elokuvan, jonka aikana en tietenkään voi karkkeja syödä. Ei, mulle karkin syönti on niin spesiaali tapahtuma, ettei sitä vain noin vain tehdä. Ja toisaalta, en voi ennustaa huomisen syömistä, koska en voi kontrolloida sitä haluamallani tavalla ja siksi karkin syönti tänään olisi liian riskaabelia. Täksi illaksi olin suunnitellut vihanneksia ja dippiä, mikä kaiken järken mukaan olisi hyvä valinta ja mulle vielä suhteellisen spesiaali herkku sekin. Nyt vain tuntuu, ettei se riitä ja toisaalta voin aamulla olla paljon enemmän turvoksissa, kun vedän kilon vihanneksia napaan ennen nukkumaan menoa. Karkit, karkit, karkit -miksi pitää olla niin saatanan vaikeaa syödä yksi helvetin karkkipussi?!? Milloin elämästä tuli näin vaikeaa ja ahdistavaa.

En jaksa.

Edit: Ahdistussession jälkeen tulin siihen tulokseen, että karkit saavat nyt odotella parempia aikoja ja teen tänään sitä vihannesdippiä, niinkuin olin suunnitellutkin. Typerää tai ei, päätös on nyt tehty ja siinä aion pysyä. Ehkä sitten huomenna olisin vähemmän ahdistunut jne.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 ruisleipää (kinkkua + levitettä), jogurttia (309 kcal)

Välipala: Omena, päärynä (102 kcal)

Lounas: 4 porkkanapihviä, tonnikalapataa (304 kcal)

Iltapala: Valkosipulia -dippiä + kasviksia (porkkana, kurkku, paprika, kukkakaali) (334 kcal)

Yhteensä: 1049 kcal