Pitkästä aikaa erittäin hyvä olo. Sellainen tasapainoinen ja vakaa. Tultiin juuri koiran kanssa lenkiltä tuolta auringonpaisteesta ja ihan oikeasti ulkona oli kivaa. Pää sai mukavasti tuulettu ja kelasin vähän muitakin asioita, kuin syömisiä ja ei-syömisiä. Muutenkin alkaa tuntua siltä, että elämä pikkuhiljaa alkaa asettu raiteilleen, tekee nimittäin mieli taas ELÄÄ. Eilenkin oltiin koiran kanssa koko ilta treeneissä ja siitäkin nautin taas pitkästa aikaa ihan eri tavalla, kuin joskus tässä alkukesästä. Ihanaa, kun asiat alkavat taas kiinnostaa.

Aamulla kävin vaa`alla ja puntari näytti painokseni 43,3 kg. Ihanaa. Näköjään saa siis ihan reilustikkin mätöstää ja silti paino ei pitkässä juoksussa nouse yhtään mihinkään. Vielä kun saisi sisäistettyä tuon. Lisäksi olen edelleen sitä mieltä, että mun olisi ihan pakko lopettaa laskeminen, mutta jotenkin olen sen kanssa ihan umpikujassa. En vain millään uskalla päästää siitä tavasta irti. Hassua sinänsä, että esim. porukoilla ollessani en laske ikinä (edes päässäni) ja siltä voin syödä ahdistumatta. Ja en liho, en todellakaan, vaikka söisin ihan samaa ruokaa kuin kaikki muutkin. Miksi sen sitten pitää täällä kotona olla niin vaikeaa?

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (292 kcal)

Lounas: Rasvaton viili + 3 kiiviä (187 kcal)

Välipala: Omena (65 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa + vadelmia, omena (209 kcal)

Iltapala: Hedelmä turkinpippureita (310 kcal)

Yhteensä: 1063 kcal

Painajaiset ovat edelleen jatkuneet, mutta ovat nykyään vähemmän ahdistavia. Että jospa nekin pikku hiljaa postuisivat kuvioista. Muuten Cipralexin annoksen nosto on ollut kaikin puolin ok. Painajaisten lisäksi olen tässä lähiaikoina kyllä nukkunut muutenkin melkoisen levottomasti ihan sen takia, että vessassa täytyy käydä parhaillaa kolme kertaa yössä. Muuten kyllä nukkuisin kuin tukki, illalla ei tarvitse kuin painaa pää tyynyyn, niin olen jo unessa. Juon kyllä Pepsiä Maxia aika paljon syön lähinnä kaikkea vesipitoista, mutta muistaakseni Sylin keskustelupalstalla oli joskus jotain juttua siitä, että tuo liittyisi nimen omaan riittämättömään suolan käyttöön. Taisi tieto pohjata ihan Lupa syödä -kirjaan, vaikka en nyt ihan tarkasti muistakkaan. Mutta kyllä se varmasti ihan tähän ruokavalioon pohjaa, koska karkkipäivänä juon illalla vielä normaaliakin enemmän Pepsi Maxia, mutta vessassa harvoin tarvitsee yön aikana käydä.

Nyt rojahdan Lostia odotellessa telkkarin ääreen katsomaan hömppää, koska aivot tarvitsevat sitä. Sitten onkin vuorossa Lost ja saan karkkiakin napostella. Kylläpä tekeekin mieli!