Pikapäivitys nyt tännekin eli elossa ollaan :) Kuten kommenteissakin joku huomasi, niin tosiaan kirjoittelu on todellakin vähentynyt tänne mikä on kyllä erittäin positiivinen asia! Ennen kun tuntui olevan ihan älytön tuska päästä tänne päivän päätteeksi kirjoittamaan, niin nyt sillä ei oikeastaan ole mitään väliä. On ihan oikeasti muutakin tekemistä ja muitakin ajatuksia päässä. Lasken kyllä edelleen syömisiä paperille, mutta huomaan olevani senkin suhteen huomattavasti lepsumpi. Ja Sylin keskustelupalstallakin pyörin ihan todella merkittävästi vähemmän. Koko ajan siis kohti parempaa.

Äidin kanssa puhuttiin tänään ihan todella hyvälaatuisesti tästä mun syömisongelmasta ja siitä tuli taas todella hyvä olo. On mulla vaan maailman ihanin äiti! Osaa suhteutua tähän asiaan just oikealla tavalla, on osannut oikeastaan ihan alusta lähtien. Ymmärtää jotenkin sen, ettei ratkaisu asiaan ole ruuan tuputtaminen ja syömisen lisääminen (ihan senkin takia, että ahmin aika ajoin) vaan se, että hyväksysin itseni hieman painavampanikin ja pystyisin syömään ilman, että siihen liittyisi niin paljon tunnepuolen ongelmia. Minä kun heijastan ihan kaikki ongelmani syömiseen.

Mutta siis nyt on ihan oikeasti todella hyvä olo. Viikonloppuna söin mitä sattuu, sunnuntai-iltana oisin voinu vaikka ahmiakkin, kun karkkipussin jälkeen teki vielä mieli poppareita, mutta lopetin kuitenkin siihen ja ihan hyvä niin. Muuten söin noin suurin piirtein niinkuin nyt normaali ihminen syö ja edelleen en ole paisunut muodottomaksi. Vaa`alla en nyt ole käynyt, koska en jaksa. Menkat on just nyt päällä, mutta olo ei kyllä ole edes yhtään turvonnut. Mulle käy niin tuhat kertaa paremmin tämä kuuden viikon sykli.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (276 kcal)

Lounas: Rasvaton viili, omena, päärynä (190 kcal)

Välipala: Omena (65 kcal)

Päivällinen: Kaura-ruispuuroa, 3 porkkanaa, 2 lanttua (243 kcal)

Iltapala: Trio kevytjäätelöä (280 kcal)

Yhteensä: 1054 kcal

Viikonlopun mökkireissu lähestyy ja se ei ahdista, ei pelota eikä aiheuta yöunien menettämistä. Tai ehkä siinä mielessä, että odotan sitä niin paljon :) Enkä sen takia, että pääsen sinne ahmimaan vaan ihan sen takia, että on vaan maailman kivin lähteä kavereiden kanssa. Tottakai on kiva päästä herkuttelemaan ja varmaahan se on, ettei siellä mitään porkkana/omena -linjaa ole edes edustettuna, vaan herkkuja herkkuja vielä kerran herkkuja. Onhan siitä jo puolisen vuotta, kun viimeksi sain vaaleaa leipää ja sen päällä suklaalevitettä...

En voi kieltää, ettei mulla olis minkäänlaisia ahmimisfiiliksiä, mutta ne on enemmän laatua "kiva päästä herkuttelemaan" kuin "mätän itseni niin täyteen kuin mahdollista, kun siihen kerrankin on mahdollisuus". Ylensyöminen ja herkuttelu on kuitenkin niin eri asia, kuin ahmiminen. Katsotaan nyt miten selviän reissusta ja ennenkaikkea sitä, millaiset on fiilikset reissun jälkeen. Sehän se tässä se vaikein osa aina onkin. Ehkä jotenkin saisin taottua päähäni, etten edelleen leviä, vaikka pari päivää söisinkin mitä sattuu. Että jos maanantaina on vähän ähkytysturvotus olo, niin se on vain ohimenevää.

Että positiivisin ajatuksin kohti reissua. Jossakin vaiheessa kävi taas mielessä, että jos ottaisin töistä jotain laktuloosia tai Movicolia reissuun mukaan siltä varalta, että maha ihan jumahtaa kaikesta syömisestä, mutta toisaalta on hyvin varautunut tuon ajatuksen suhteen. Mulla on kuitenkin niin suuri riski käyttää sitä sitten vaan tyhjentäytymiseen, jotta saisin olon kevenemään. Ja se kun ei ole niillä lääkkeillä todellakaan tarkoitus. Että ehkä jää vain ajatuksen tasolle jää tuokin.