Vitsiläinen. Tulin juuri ihan älyttömän mukavista pikkujouluista, mutta mieli voisi olla iloisempikin. Mietin koko ajan, paljonko tuli syötyä. Ruokaa oli tarjolla PALJON mutta en sortunut ahmimaan, mikä oli todella ihanaa. Voisinpa olla siitä iloinen! Jotenkin sitä vaan miettii, että hitto, olisiko pitänyt syödä vähemmän, koska kukaan ei kiinnittänyt syömisiini mitään huomiota, joten syömättömyys olisi tavallaan ollut \"helppo nakki\". Inhoan niin paljon ajatella noin :/

Noh mitä siellä sitten tuli syötyä? Ihan tarkalleen ottaen 2 lasia glögiä, pipari, karjalanpiirakka, pari palaa suklaata, karkkia sekä pikkuisen snacksejä (tiedettehän sellaisiaeri muotoisia suolaisia juttuja). Tähän kirjoitettuna se on kyllä ihan totta vähän, ymmärrän sen itsekin! Pöydät nimittäin suorastaan noutkuivat vaikka minkälaisia herkkuja, ja muihin verrattanu syömäni määrä oli suorastaan mitätön. Hmm.
Laskin tänään, että ennen pikkujouluja olin syönyt n. 660 kcal ja pikkujouluissa syömäni määrä oli jotakin 550 kcal. Tämän päivän saldo on siis jotain 1210 mikä ei todellakaan ole liikaa! Miksi minusta sitten pitää tuntua siltä? Maha ei ole täynnä, ei ole huono olo, en ahminut. Ja silti sellainen olo, että hitto kun tässä vaan lihotaan. Voi toki johtua siitä, että aamupaino oli tänään 46,6 ja se ärsyttää edelleen. En ymmärrä, miksi paino ei laske, vaikka kaiken järjen mukaan sen pitäisi. Tuntuu niin idiootille olla ihan hirveillä miinuksilla, vaikka painossa ei muutosta näy. Sama kai se sitten olisi vaikka syödä enemmän :( Onneksi huomenna on se lääkäri, oon pikkuisen väsynyt tähän hommaan.

Hassua sinänsä, että pikkujouluissa ihan oikeasti pystyin olemaan edes hetken ajattelematta tätä syömispaskaa. Oli vaan niin kivaa ja muuta ajateltavaa. Siksi harmittaa, että nyt ajattelen juhlista tavallaan pahaa, vaikka ne olivat kaikin puolin ihanat. Vaikea selittää, mutta toivottavasti joku ymmärtää pointtini. Huomasin myös sen, että mitä kivempää oli, sitä huolettomammin söin. Vaikea sanoa, olisinko ajautunut ahmimaan, jos en olisi pitänyt koko ajan kontrollia tietoisesti, sillä ei sekään ole mikään hyvä vaihtehto. Vitsi miten voi olla ihmiselle syöminen näin monimutkaista.

Saunassa tuli tuijoteltua muita ihmisiä. Tavallaan mässäilin sillä, että vitsi olen laihempi. Kamalaa. Kukaan ei voi kuvitella, miten pahalta tuntuu kirjoittaa noin tänne! Haluaisin viimeiseen asti valehdella, etten ajattele noin, mutta en nyt vaan jaksa. En jaksa valehdella, vaikka mun ajatukset ovatkin ihan kauheita. Olen kamala ihminen!