Menin eilen jo kahdekan jälkeen nukkumaan ja se teki kyllä hyvää -ei ole väsyttänyt tänään läheskään niin paljon, kuin yleensä. Töissä on mennyt ihan hyvin, sain jopa kymppiset Cipralexit ostettua. Jos näkivät kaikki niin en jaksa välittää. Syön masennuslääkettä, piste. Ja se toimii.

Syömiset kulkevät tuttua rataa. Eilen ahdisti taas kaikki, kun paino oli jostain syystä pompsahtanut ylöspäin (43,7 kg), mutta tänään kun aamupaino oli 43,3 kg, niin syöminenkin oli taas helpompaa. Töissä tosin taas kommentoitiin mun syömisiä, kun en ottanut pullaa ja se pilaa niin aina mun tunnelman. Ahdistaa, kun syömisiini kiinnitetään huomiota. Sanoin taas, etten välitä. Just joo.

Näen edelleen lähes joka yö unta syömisestä. Milloin missäkin muodossa, mutta kuitenkin. Tosin aina jos herään yöllä vessaan, niin mulla on ihan hirmuinen nälkä, joten ei se kyllä mikään ihmekään ole. Onneksi sentään unta tuo nälkä ei juuri koskaan häiritse, sillä nukun kaikki yöt kuin tukki ja nukahdan melkein sillä sekunnilla, kun painan pään tyynyyn. Hyvä niin, sillä uniongelmat nyt olisivatkin viimeinen asia, joita kaipaisin tämän syömishäiriön lisäksi.

Huomaan haukkuvani itseäni kokoajan lihavaksi ja se tuntuu pahalta. Minun itseni jos jonkun pitäisi juuri kannustaa ja rohkaista, tsempata itseään eteenpäin ja kertoa, että olen oikeasti ihan hyvä ja kaunis ihminen. Jotenkin siihen vain haluaa aina vedota. Jos en jaksa lähteä koiran kanssa sateeseen lenkille, niin olen automaattisesti laiska ja lihava, ja minulle tekisi vain hyvää raahata läskiperseeni kuntoilemaan. Sattuu.

Tämän päivän syömiset:

Aamupala: 2 Real täysjyväruisleipää (kinkkua, levitettä, salaattia), omena (276 kcal)

Lounas: Kasvissosekeittoa, omena (193 kcal)

Välipala: 2 kiiviä (76 kcal)

Päivällinen: Ruispuuroa, omena, porkkanoita (234 kcal)

Iltapala: 70g lakritsiturkinpippureita (270 kcal)

Yhteensä: 1049 kcal

Päähän koskee, mutta onneksi saan kohta rojahtaa sohvalle ja syödä karkkia. Olo on vielä ihan jees, vaikka huomenna menkkojen pitäisikin (toivon mukaan) alkaa ja se tarkoittaa yleensä kipeää mahaa, kiukkuista mieltä sekä turvonnut alavatsaa. Jipii. Alankin jo huomata, miten illan mittaan kitatut Pepsi Maxit eivät tule normaalia reittiä ulos, vaan jäävät jonnekin matkan varrelle. Ihania päiviä siis tiedossa, mutta kaipa ne vain täytyy kestää.